Nez: The Olfactory Magazine 7

Numero Kevät/Kesä 2019
Kieli Englanti
Julkaisija Le Contrepoint

Kuvaus Hajua on pitkään pidetty eläimellisenä aistina; alkukantaisena, alitajuisena ja täysin kesyttämättömänä...

Kun kaukaiset esi-isämme nousivat kahdelle takajalalleen, he ottivat ensimmäiset askeleensa pois hajun hallitsemasta maailmasta. Tuhansien vuosien aikana kuulomme ja näkömme kehittyivät hitaasti, ja näitä aisteja pidetään nykyään jalona ja älyllisenä. Samaan aikaan eläimet säilyttivät hajuaistin ensisijaisena viestintäkeinonaan, ja vuosien varrella nekin kehittyivät, ja hajuaistia alettiin käyttää vaikuttavilla (ja joskus odottamattomilla) tavoilla.

Eläimet kokevat maailman hajuaistinsa kautta, mutta niillä jokaisella on oma erottuva tuoksunsa: joskus hyvä, joskus paha. Vaikka niiden turkin tuoksu voi joskus houkutella meitä, niiden lihan tuoksu todennäköisesti yhtä lailla karkottaa meidät, paitsi kun se on grillattu.

Muksuksesta ambraan ja sivettiin, eläimet ovat aina toimittaneet raaka-aineita hienoihin hajuvesiin; näin oli aivan viime aikoihin asti.
Kuitenkin Le Panthère de Cartierista Serge Lutensin Koublaï Khan Musksiin, eläimet esiintyvät edelleen hajuvesissämme levittäen vastenmielisiä kellanruskeita vivahteitaan ja piileskellen raikkaiden kukkien takana. On kuin ihmiset olisivat pakotettuja levittämään viestiä tällä kauan unohdetulla kielellä, kaivaten takaisin osaa itsestämme, jonka menetimme matkan varrella.

Tuorein numero tästä olennaisesta tuoksulehdestä tarkastelee syvällisesti alkukantaisten tuoksujen maailmaa ja sitä, miksi me ihmiset koemme ne niin kiehtovina.