Auringonlaskun Kuiskaukset

Provence, Ranska
Matkustaessaan Etelä-Ranskan upeiden maisemien halki on helppo antautua sen syvälle kauneudelle – jokainen mutka ja käänne on uusi seikkailu, ja jokaisen kulman takana odottaa lupaus löytämättömästä maisemasta. Keskellä tätä mahtavuutta oli kuitenkin yksinäinen puu, jolla oli kaikkein lumoavin viehätys.

Tuntien matkustamisen jälkeen – pohtiessani päivän kuvaussessiota, tuttu kohde yhtäkkiä kiinnitti huomioni. Tämä vaatimaton puu, aiemmin lukemattomia kertoja huomiotta jätetty, huokui nyt lähes mystistä viehätystä – kiertotie oli välttämätön. Läheistä hiekkatietä pitkin, kivitalon raunioiden ohi, ruohokentällä kätkössä, puu seisoi kaikessa loistossaan. Auringonlaskun pehmeässä, säteilevässä hehkussa kylpeen se muuttui silmiinpistäväksi siluetiksi – voiman ja sitkeyden symboliksi.

Kilpailussa hiipuvaa valoa vastaan kameravarusteet pystytettiin nopeasti, jokainen kuluva sekunti paljasti muuttuvan tarinan auringon laskeutuessa horisontin alle. Liikkuvat pilvet loivat dramaattisen kontrastin syvenevää sinistä taivasta vasten. Jatkuvasti muuttuvat varjot ja värit maisemassa muuttivat jokaisen valokuvan ainutlaatuiseksi taideteokseksi. Jokainen kameran sulkimen napsahdus oli kunnianosoitus hetkelle – puu, ei yksin, vaan seisoen korkealla ja ylpeänä omassa pyhässä tilassaan.

Näiden hetkien syvässä yksinkertaisuudessa meitä muistutetaan kauneuden arvaamattomuudesta. Se ei ole aina mahtavuudessa tai ilmeisyydessä – joskus se löytyy yksinäisestä puusta, jonka ohi olemme kulkeneet sata kertaa ajattelematta sitä kahdesti. Äiti Luonto, rajattomassa viisaudessaan, toimii lempeänä muistutuksena siitä, että kauneus koristaa jokaista polkua – jos vain pysähdymme todella näkemään sen.

Yhteistyökuva. Lue lisää UKK

45 Taiteilijan vedos / 450 Rajoitettu painos